Waggoota digdamaa oliif waldaan Amici di Filippo Hospitaala Gambo, wiirtuu fayyaa naannoo Shashamannee guutuuf barbaachisaa ta’ee fi namoota gara 500.000 tajaajilu, itti fufiinsaan deeggaraa ture. Hospitaalichi sireewwan 135 qaba, wiirtuu yaala lamxii of keessaa qaba; naannicha keessatti dhaabbanni fayyaa meeshaa guutuu qabu waan hin jirreef, namoota kumaatamaaf carraa yaalaa tokkicha ta’uunis baay’ee dha.
Kutaan dhukkubsattoota alaa guyyaatti namoota 250 hanga 300 simata; ji’atti immoo gara 300 ni ciibsu. Kutaaleen isaa: dhukkuba sombaa (TB), wiirtuu yaala lamxii, ortopeedikii, fiziyootiraapii, kutaa daa’immanii, yaala waliigalaa, da’umsa, baqaqsanii yaaluu, kutaa opereeshinii, kilinika HIV fi dhukkuboota saalaan daddarbanii, faarmaasii, laaboraatoorii, altiraasaawundii fi raadiyoloojii of keessaa qabu.
Wiirtuun yaala lamxii
Wiirtuun yaala lamxii bara 1960 jalqabame; jalqaba irratti maatii gara 40 simata ture. Bara 1985 irraa kaasee gara hospitaala waliigalaatti jijjiiramuu jalqabe; bara 1987 immoo sireewwan 140 qabaate. Gandi warra lamxii har’as namoota dhukkuba lamxiin qabaman maatii isaanii waliin simata; isaan kunneen erga hospitaalaa gadi lakkifamanii booda gara biyya dhalootaa isaaniitti deebi’uu hin dandeenye ture. Kanaaf miishinichi mana jireenyaa isaaniif ijaare; har’as maatiiwwan 35 Sisteroota Miishinarii Consolataan gargaaramu.
Hojiiwwan gurguddoo raawwataman
- Ujummoo xurii fi qulqullina — ujummoon xurii lafa jalaa hospitaalichaa fi wiirtuu yaala lamxii keessaa xurii baasuuf ijaarame haala qulqullinaa dhaabbata guutuu akka malee fooyyesse.
- Kuusaa bishaanii dachaan guddisuu — sirna bishaanii cimsuun dandeettii bishaan argachuu dabale; bishaan dhugaatii itti fufiinsaan dhiyaachuunis mirkanaa’e.
- Meeshaa aneesteeziyaa — teeknooloojii kanaan hospitaalichi baay’inaa fi ulfaatina opereeshinii dabaluu danda’e; kunis dhaabbata guutuuf tarkaanfii qulqullinaa guddaa ture.
- Faarmaasii fi kilinika dhukkuboota daddarbanii — qoricha bu’uuraa fi meeshaa qorannoo laaboraatoorii itti fufiinsaan dhiheessuu. Guddina damee fayyaatiin, waggoota hedduuf dhukkubni lamxii haaraan hin galmoofne.
- Deeggarsa hojjettootaa fi leenjii — hojjettoota naannoof deeggarsa maallaqaa akkasumas sagantaa leenjii fi haaromsa beekumsaa, yaala sadarkaa addunyaatiin wal gitu kennuuf.
Dhaalaa fi dabarsa bulchiinsaa
Waggoota guddinaa fi cimina booda, bulchiinsi Hospitaala Gambo guutummaatti gara mootummaa Itoophiyaatti dabarfame; mootummaanis sirna fayyaa biyyoolessaa keessatti hammatee itti fufiinsa tajaajilaa ummataaf mirkaneesse.
Waldaa keenyaaf seenaa hospitaala kanaa keessatti gumaachuun boonsaa dha: hojiin keenya mallattoo qabatamaa dhiiseera; guddina isaas hordofuu itti fufna, bakka barbaachisutti immoo fayyaa naannoo karaa biraatiin deeggarra.